Ostettuani Delfina-äänikortin hankin MultiFaceCard III:n, jossa oli kaksi sarjaporttia ja yksi rinnakkaisportti. Sittemmin ajauduin verkkoa pitkin kauppaan ja tilasin itselleni Amiga-maailman nopeimman Zorro-III-väyläisen grafiikkakortin, Picasso IV:n. MultiFaceCard III toimi hyvin, kunnes menin rikkomaan sen ROM-piirin, jossa oli kortin MFC-III.resource-tietoja. ROM rikkoutui epätäydellisessä käsittelyssä, eikä AutoConfig enää korttia löytänytkään.

Puolisen vuotta käsittelin sarjaportille tulevia tietoja koneen oman sarjaportin kautta, kunnes ryhdyin taas korttiostoksille ja tilasin uuden I/O-kortin, joka vastasi täysin odotuksia... Ainakin melkein, sillä ensimmäisenä viikonloppuna en saanut modeemia toimimaan kaapelin takia.

Miksi IOBlix eikä HyperCom?

HyperComista eri Amigoihin mahtuvine variantteineen on noussut viime aikoina suosittu sarjaliikenteen jatke. IOBlixiä vastaava HyperCom-3Z on kuitenkin vain satasen pari halvempi ja siinä on vain kaksi sarjaporttia ja yksi rinnakkaisportti eikä juuri muuta. IOBlix sisältää neljä sarjaporttia, yhden rinnakkaisportin (laajennettavissa kahteen) ja yhden langattoman infrapunaportin.

IOBlix vääntää 460 000 bps jokaisella neljällä sarjaliikennekanavalla samanaikaisesti ja kuormittaa prosessoria vain noin 0,11% - 1,30% riippuen käytössä olevien kanavien määrästä ja tehosta (mitattu Executivella, suoraan muistiin/laitteelle). Kuormitusta voi vähentää ostamalla lisää FIFO-puskurimuistia.

Ensitesti vakuutti

Perinteisin lisälaittein sarjaportteja tarvitaan vain yksi tai kaksi, joten nopeus on päätä huimaava ainakin näin taas vakioportista eroon pääseelle. Ensikokemukset IOBlixistä olivat mielettömät. Enää ei tarvinnut odottaa sisäisen sarjaportin aiheuttamia viiveitä, vaan pääsin helposti modeemin tarjoamiin maksiminopeuksiin verkkoja surfaillessa.

Ongelmiakin tuli, mutta ne eivät johtuneet kortista, vaan koneessani on yksinkertaisesti liian vähän muistia. Internetissä rajat kun tulevat nopeasti vastaan varsinkin raskaita sivuja katsellessa. Etenkin Amiga-uutisiin perehtynyt tsekkiläinen palvelu osoittaa kuinka hidas vakiosarjaportti on (www.realdreams.cz/amiga). Sittemmin Czech Amiga News onkin keventänyt sivujensa kokoa, mutta IOBlixin tehon ehti tuntea...

Tsekkilän Amiga-uutisten latautuminen kesti vakiosarjaportilla noin 30 sekuntia, nyt se ehti ruudulle noin 8 sekunnissa Bestin 28800 bps modeemillani, josta irtosi parhaimmillaan 8150 cps tiedostoja siirrellessä. Normaalisti sain vain 2000 - 3200 cps kopiointinopeudeksi. Ongelmia aiheuttaa vieläkin Amigani prosessorikortin huono muistinkäsittely, mutta nyt koneeni jaksaa kuitenkin kohtalaisesti vääntyä pitkin sille annettuja tehtäviä.

Uusi-vanha tulostin tulilinjalle

Ostin helsinkiläisestä Cruz Brokerista (www.cruzbroker.fi) kauan ihailemani HP PaintJet XL:n, jolle olisi IOBlixin EPP/ECP-rinnakkaisportista hyötyä. Samalla sain idean vanhan Citizen Swift 24:n myymisestä ja sainkin siitä ruhtinaalliset kymmenen markkaa. Noh, pääsinpähän eroon mokomasta. Kiersin pitkin Helsinkiä etsimässä HP:lle mustekasetteja, mutta mistään ei löytynyt. Onneksi Haagan Novosys (www.novosys.fi) onnistui tilaamaan minulle sellaiset. Tilasin parit sarjat saman tien.

Mustetilaukseni saapumista odotellessa aloitin tutkimuksen. Tulostin vaati melkoisesti putsaamista, mutta kun muovipinta oli taas saatu esille likakerroksen alta, saattoi sen kytkeä IOBlixiin. Löysin sopivan ajurinkin Amiga Format CD-ROM #25:ltä. Ajuri paketista, muiden ajureiden sekaan (DEVS:Printer/HP_PaintJet), SetDevice-ohjelmalla printer.devicen uudelleenohjaus oikeaan laitteeseen ja Prefs/Printerillä loput asetukset kuntoon.

Latasin tekstieditoriini (CygnusEd) testitekstin ja kokeilin tulostusta. Ikävä kyllä musteet olivat aivan lopussa, joten jouduin katsomaan missä tankissa olisi vielä jotain jäljellä. Punaisessa oli vielä muutama tippa, joten kokeilin sitä. Tulostus onnistui jotenkin kummallisesti vain jos tulostaa kaksi kertaa saman tekstin tai grafiikan. Tekstiä kuitenkin tulostelin, ja se näytti todella tekstiltä siitä huolimatta, että muste oli aivan lopussa. PaintJet tulosteli kyllä ahkeraan, mutta kun mustetta ei ollut, niin paperillekaan ei mitään ilmestynyt. Voin jopa valita, mitä porttia käytän tulostamiseen, sillä HP:ssä on sekä sarja- että rinnakkaisliitäntä.

Laajennettavuus on valttia

IOBlixissä on kalleimmista korteista tuttu ominaisuus: kortin sisäisille PCI-väylille saa asennettua lisätauhkaa, mikä puolestaan antaa heti arvoa lisää. Vastaavaan pystyvät mm. Picasso IV, Delfina Lite yms. IOBlix tunnustaa pian ainakin kahdenlaisia lisämoduuleita: Ethernet (SANA, 10 tai 100 Mbps, RJ-45/BNS, valmistuu kesällä 1999) ja äänikortti (AHI, full-duplex, DSP, 48 kHz playback/save, valmistuu kesällä 1999). Lisäksi kortin FIFO-puskuri (vakiona 64 tavua) on laajennettavissa kahdeksaan kilotavuun asti.

IOBlix-kortteja voi samassa koneessa olla yhteensä viisi, joissa kussakin korkeintaan neljä sarjaporttia, kaksi rinnakkaisporttia ja yksi infrapunaportti. Kortin infrapunaliitäntä tuo käyttäjän ulottuville eksoottisemmat infrapunaliitännällä varustetut tulostimet, mikäli vain ajureita löytyy.

Suosittelen IOBlixiä korkeahkosta hinnasta huolimatta kaikille himosurfareille! Normaalisti kuvat latautuvat hitaasti, koska kone joutuu käsittelemään ja siirtämään dataa samaan aikaan, mutta IOBlix korjaa tämän puutteen kertaheitolla. Kortti sopii myös vaativampaan tarpeeseen vakuuttavien vakio-ominaisuuksien ja reilun laajennusvaransa ansiosta.

IOBlix-laajennuskortti